A Travellerspoint blog

Intia: viimeinen loppurutistus

Kuala Lumpur, Trivandrum, Varkala, Alappuzha, Kottayam, Kochi

8. huhtikuuta, Kuala Lumpur

Viimeinen paiva jai taakse Malesiassa ja Kuala Lumpurissa. Meilla olisi huomenna aamulento Intiaan, joten paatimme (jallen kerran) vietta yon jossain muualla kuin vuoteessa. Kuala Lumpurin keskusasemalla vietimme noin nelisen tuntia aikaa. Eihan siina uni tullut silmaan, ja aika kuluikin korttia pelatessa kunnes valot sammutettiin vartijoiden toimesta. Oli paljon aikaa miettia pimeassa...

DSCF6106.jpg

Aamukolmelta lahti bussi kohti LCCT:a (Low Cost Carrier Terminal). Halvimmat lennot kun loytyvat Air Asialta, joten lahella Kuala Lumpurin kansainvalista lentokenttaa sijainnut LCCT sopi meille vallan mainiosti. Kentalle saavuttiin, pistettiin kamat lentokoneen ruumaan ja pistettiin simmut kiinni. Lentoaika Intiaan ja Trivandumiin ei ollut kuin reilut 3 tuntia joten kerkesi siina parin tunnin verran nukkua koneessa ennenkuin aloitettiin laskeutuminen.

INTIA, Trivandrum - Varkala

Huh-huh!!!

Lampotila oli juuri sita mita luultiinkin..eli reilusti +30 asteen paremmalla puolella. Hikihan siina alkoi virtaamaan valittomasti kun paastiin ulos lentokentalta. Puolisen tuntia bussia odottaessa paatettiinkin saman tien painua rannalle. Eli hyvasti Trivandrum ja kohti juna-asemaa. Rikshaw juna-asemalle ja kerrankin kavi hyva tuuri kun juna oli valmis lahtoon jo reilussa 10 minuutissa. Ei mitaan hajua missa pitaisi istua, mutta ilmeisesti missa vaan. Pistettiin reput ylahyllylle ja aloitettiin rentoutuminen junan suunnatessa kohti Varkalaa.

DSCF6214.jpg

Ystavalliset intialaiset moikkailivat ahkerasti kysellen mista pain ollaan ja mihin mennaan. Olen jo kyllastynyt sanomaan etta olen Suomesta. Jokaikinen kerta kun sanon: from Finland, kuuluu vastaus: England?..Niin tasta lahin on vain helpompaa sanoa etta from Belgium. Ja intialaisilla kun sattuu viela olemaan omaperainen tapa puhua englantia niin valilla on vahan vaikeuksia saada selvaa. Puhumattakaan heidan jatkuvasta paanheiluttelustaan.

DSCF6248.jpg

1DSCF6257.jpg

Maisemat vilistivat ohi, kaunista maaseutua ja alemman kastiluokan ihmisia nakyi radan varrella touhuten paivittaisia askareitaan. Ja jo vajaassa 40 minuutissa olimmekin jo Varkalassa. Erittain turistipitoinen kohde, mutta todellakin suosittelemme paikkaa lampimasti.

3DSCF6230.jpg

DSCF6277.jpg

DSCF6319.jpg

0DSCF6322.jpg

DSCF6311.jpg

Varkalan juna-asemalta otimme rikshawn kohti majoitusaluetta ja valitsimme kohtuullisen lahelta rantaa "halvahkon" majapaikan. 1 euro on siis noin 59 rupiaa. Suihkuun valittomasti ja uutta vaatetta ylle. Ja kun ulos paasi oli oli samanlainen kuin ei olisi suihkussa kaynytkaan. Lampotila oli meille ennatyslukemissa.

DSCF6132.jpg

large_DSCF6139.jpg

Varkalan ranta sijaitsee kallioiden alapuolella ja kiveenhakatut rappuset johdattivat meidat uskomattoman upealle rannalle, jossa joogaa harrastavat olivat tulleet tekemaan harjoituksiaan tai meditoimaan, hipit nauttimaan rennosta tunnelmasta, paikalliset hyvasta paikasta ja me muut niiden joukossa ihan tasta kaikesta.

6DSCF6152.jpg

DSCF6172.jpg

Intian valtameren aallot loivat voimakkaasti rannalle ja hinku veteen oli enemman kuin kova. Mutta auringon jo laskiessa paatimme jattaa rantaleikit huomiselle ja painua illallisen jalkeen nukkumaan. Paiva oli ollut kohtuun rankka.

large_DSCF6166.jpg

10. huhtikuuta, Varkala

Heratys oli pakko laittaa jo heti aamusta ennenkuin paiva muuttuisi liian kuumaksi. Painuttiin jo aamukahdeksalta rannalle, auringon porottaessa jo korkealla tahan aikaan aamusta. Uimisesta ei voinut puhuakaan mutta aaltoja vasten oli kylla kiva heittaytya. Rantaleikeissa vierahtikin helposti kaksi tuntia. Sen jalkeen oli pakko lahtea etsimaan varjoa. Rannalla kun siita ei ollut tietoakaan. Aivan tolkuttoman kuuma, +38 astetta ennen puolta paivaa riitti meille ja painuimme takaisin majapaikkaamme ja suihkuun. Ja suihkun jalkeen tuulettimen alle lepaamaan.

DSCF6189.jpg

DSCF6174.jpg

1DSCF6130.jpg

Illan saapuessa painuimme takaisin rannalle katselemaan auringonlaskua kuten aika moni muukin voin vain huomauttaa. Joogaagat tuntuvat olevan kahdesti paivassa rannalle, auringon noustessa ja laskiessa. Eraskin nuori nainen intoutui vaantamaan sellaisen harjoituksen etta allekirjoittaneelta meinasi paasta oksennus jos sita katsellessa.

DSCF6352.jpg

Taman jalkeen syomaan ERITTAIN herkullista ruokaa. Enpa olisi ennen uskonut etta itse osaisin nauttia kasvisruoista nain paljon. Kaikennakoiset ja -makuiset curryt, masalat, kurmat, alloo gobit ym. vain ovat yksinkertaisesti TODELLA HYVAA!!!!!! Lihaa taikka kanaa en ole taalla viela maistanut, kun intialaiset eivat itse syo niin paljon lihaa taikka kanaa, niin eihan sita itsekaan voi olla varma kuinka kauan liha taikka kana on varastossa roikkunut. Parempi pelata varman paalle ja syoda paljon kasviksia.

11. huhtikuuta, Varkala

Tama paiva seurasi eilista kasikirjoituksen mukaisesti. Aamusta alkaen rannalle, sitten kylmaan suihkuun ja rentoutumaan tuulettimen alle lukemaan kirjaa. Sitten takaisin kylmaan suihkuun ja illemalla rannalle. Ja viela kerran ennen nukkumaan menoa pitkaan kylmaan suihkuun etta pystyisi nukkumaan. Illat ovat todella kuumia ja kosteusprosentti hiukea johtuen meren laheisesta vaikutukseta. Mutta ei sita muutakaan oikein voi tehda. Keskella yota sita yleensa sitten heraakin vetamaan peittoa ylle kun on jo liian kylma. Ja aamusta ensimmaiseksi potkii peiton lattialle lampohalvauksen varoittaessa.

DSCF6125.jpg

DSCF6182.jpg

Mutta rentoutuminen Varkalan rannalle tuli enemman kuin tarpeeseen. Meilla oli pienet ennakkoluulot Intiasta ennen tanne tuloa mutta kaikki nayttikin olevan vain mielikuvituksemme tuotetta. Intia nayttaa olevan erittain kaunis maa emmeka ainakaan viela ole tormanneet koyhyyteen, tautehin taikka ruumiisiin kaduilla. (Ehka sitten myohemmin)...Toistaiseksi Intia on ollut erittain positiivinen yllatys ja vain jatkuva helle ja korkeat lampotilat vievat meista suurimmat energiamme. Taytyy vain totutella ajatukseen. Huhtikuu ja toukokuu kun olevat kuumimmat kuukaudet Intiassa (yllatys, etta me olemme taalla JUURI silloin)...

large_9DSCF6200.jpg

12. huhtikuuta, Alappuzha

Lahdimme junalla Varkalasta kohti Alappuzhaa. Tapasimme junassa ystavallisen intialaismiekkosen Rexin joka tyoskentelee kaupungissa eraassa majapaikasa ja lahdimmekin tutustumaan majoitukseen (ilmaisen autokyydin saattelemana). Paatimme jaada paikkaan, koska se oli kuitenkin yllattavan lahella keskustaa eika meilla ollut oikein mitaan muutakaan tekemista. Ja eikun suihkuun...

DSCF6216.jpg

large_DSCF6239.jpg

Painuimme tutustumaan Alappuzhan kaupunkiin ja ihmisiin. Liikennetta ja ihmisia oli jo paljon enemman verrattuna Varkalaan ja vain kavelimme hiljalleen virran mukana vain hymyillen paikallisille kaupustelijoille, jotka tarjosivat matkamuistoista mausteisiin ja kaikkea siita valilta.

DSCF6350.jpg

DSCF6365.jpg

large_DSCF6377.jpg

DSCF6345.jpg

Erittain kiva pikku kaupunki kavella rauhallisesti ja vain nauttien yleisesta halinasta. Nyt alkoi tuntua etta paatoskohteestamme Intiassa tulisikin olemaan samanlainen yllatys meille kuin Kiina matkamme alkaessa. Aloitimme erittain upeasti ja tuntuu etta lopetammekin erittain upeasti!

13. huhtikuuta, Alappuzha - Kottayam - Kochi


Alappuzhan pieni rannikkokaupunki oli matkamme varrella vain siita syysta etta lahtisimme pienelle veneajelulle kaupungista. Nama ns. backwaters-veneajelut voi tehda monella eri tapaa. Loytyy luksusluokan bambuasuntoveneita ilmastoinneilla ja yksityisilla huoneilla varustettuna yliyon kestavilla veneajoilla. Taikka esimerkiksi ottaa vain yleisen veneen (niinkuin me) ja vain nautimme upeista maisemista.

DSCF6401.jpg

DSCF6408.jpg

DSCF6417.jpg

Tama kaksi ja puoli tuntia kestava veneajelu oli erittain kaunista katseltavaa. Vene pysahtyi lahes joka laiturilla joko ottamaan ihmisia kyytiin taikka paastamaan heidat pois. Vene on ainoa keino liikkua nailla seuduilla. Tuntui hassulta ajatella, etta joku todellakin pystyy asumaan keskella ei mitaan (ja tarkoitan todellakin ei mitaan). Upeita bambuveneita tuli vastaan ja olishan niissa kiva matkustaa mutta meidan budjettimme ei antanut talla eraa periksi.

DSCF6427.jpg

DSCF6438.jpg

DSCF6463.jpg

DSCF6488.jpg

large_DSCF6494.jpg

large_DSCF6512.jpg

Lopulta saavuimme Kottayamin kaupunkiin. Tanne emme jaisi yoksikaan vaan suuntasimme valittomasti kohti juna-asemaa ja ostimme liput samana iltapaivana lahtevaan Kochin junaan.

Soimme erittain maukkaan lounaan juna-asemalla ja junan saapuessa puolisen tuntia myohassa, hyppasimme junaan ja saimme ainakin siita vaunusta viimeiset istumapaikat, vaikkakin lahelta katonrajaa.

DSCF6522.jpg

Parin tunnin kuluttua saavuimme Kochin kaupunkiin. Kochi on erittain kuuluisa kauppakaupunki ja tietysti World Heritage -kohde, kiitos Fort Kochiin linnakkeen. Lukuisten valloittajien, portugalilaiset, hollantilaiset ja englantilaiset, olivat jattaneet Kochin katukuvaan paljon vaikutteita vallassaoloajoistaan. Kochi muodostuu paaosin kahdesta osasta, Fort Kochista ja Ernakulamista. Ensinmainitussa sijaitsevat kaikki nakemisen arvoiset joten paatiimme etta yopyisimme Fort Kochissa.

DSCF6530.jpg

DSCF6520.jpg

Kavelimme juna-asemalta satama-alueella ja otimme ensimmaisen lautan kohti Fort Kochia. Fort Kochissa otimme halvimman majoituksen mita satuimme loytamaan ja lepailimme parisen tuntia. Paiva oli jalleen kerran ollut todella kuuma ja olimme aika puhki matkustamisesta.

DSCF6561.jpg

DSCF6564.jpg

Lahdimme viela illemmalla pienelle kierrokselle Fort Kochin keskustassa jalleen kerran vain nauttien meren laheisesta sijainnista. Viilea merituuli toi iltaan kaivattua viileytta, vaikkakaan ei kovin paljon.

Paatimme vain painua pehkuihin, silla aamulla olisi paastava ajoissa ylos, muuten lampotila tuhoa paivan suunnitelmat totaalisesti.

14. huhtikuuta, Kochi


Aamuheratyksen jalkeen kavelimme laheiseen satama-alueelle. Taalla sijaitsevat kuuluisat kiinalaiset kalastusverkot. Tolkuttoman kokoiset verkot laskettiin painojen ja miesvoimien avulla alas ja ylos. Saalis naytti kuitenkin jaaneen aika laihaksi ja kalastajat kertoivatkin ettei nyt ollut paras sesonkiaika kaloille.

DSCF6535.jpg

DSCF6540.jpg

DSCF6554.jpg

large_DSCF6552.jpg

Jatkoimme matkaa ja naimme lukuisia upeita rakennuksia portugalilaisten, hollantilaisten ja brittien perinnoista. Taman jalkeen palasimme takaisin lauttarantaan ja otimme lautan takaisin Ernakulamiin. Aamiaisen jalkeen tutuistuimme Ernakulamin "nahtavyyksiin" eli yksi Siva-temppeli ja museo. Parissa tunnissa oli kaikki koluttu totaalisesti lapi.

DSCF6571.jpg

DSCF6573.jpg

DSCF6578.jpg

DSCF6588.jpg

Palasimme takaisin Fort Kochiin ja katsastimme mm. St. Francisin kirkon seka kuuluisan Santa Cruz Basilican. Ei uskoisi etta britit kayttivat tata upea kathedraalia aikoinaan varastonaan!!!

6DSCF6566.jpg

DSCF6593.jpg

DSCF6594.jpg

large_DSCF6608.jpg

8DSCF6604.jpg

DSCF6611.jpg

DSCF6619.jpg

Palasimme takaisin huoneeseemme ja rentouduimme kuumimman osan paivasta. Illan hamartyessa kiersimme uudelleen Fort Kochin keskustaa ja soimme erittain maukkaan illallisen, jalleen kerran!!!!

9DSCF6528.jpg

Taman jalkeen lahdimme katsomaan paikallista kulttuuritarjontaa, Kathakali. Kathakali on noin 400 vuotta vanha tanssi- ja naytelmaesitys jossa ei itse asiassa puhuta lainkaan.

DSCF6628.jpg

5DSCF6647.jpg

DSCF6657.jpg

Naimme miten esiintyjat pistivat ylleen vahvan meikin ja muuntuivat normaaleista miehista demoniksi ja kuninkaaksi. Kasvojen varia hallitseva vari kertoo kunkin esiintyjan olemuksesta.

DSCF6668.jpg

6DSCF6715.jpg

DSCF6699.jpg

Tunnin kestaneen meikkauksen jalkeen eteemme saapui kolmas mies joka esitti meille illan naytoksessa kaytettavat kasvojenilmeet ja kasimerkit ja niiden tarkoituksen. Eihan niista paljon jaanyt mieleen mutta kuitenkin tiesimme jo etukateen mista esityksessa olisi kyse joten ei kaikkia 24 erilaista kasi/sormimerkkia tarvitsisi osatakaan heti ulkoa.

9DSCF6695.jpg

DSCF6712.jpg

Kaikki esiintyjat ovat miehia ja heilla oli vuosien kokemus kyseisesta taidemuodosta. Kathakalissa on kysymys yleensa jonkinnakoisesta tarinasta, joko jumalten, ihmisten tai demonien maailmasta. Vahva intialainen taustamusiikki elavoitti esitysta ilahduttavasti ja nayttelijoiden elaantyminen rooleihin oli nautittavaa katseltavaa.

Tunnin jalkeen olimmekin tyydyttaneet kulttuurintarjontamme ja paatimme painua nukkumaan.

15. huhtikuuta, Kochi

Aikaisen hertatyksen jalkeen suuntasimme kohti Jew Townia (lukuisten juutalaisten maahanmuuttajien mukaan nimetty kaupunginosa). Matkan aikana muutuivat maisemat dramaattisesti. Fort Kochin Maailmanperintokohteen siistista katukuvasta suoraan slummeihin. Ilmapiiri alkoi muistuttaa enemmen televisiosta saavaa ennakkokuvaa Intiasta. Mutta tata vartenhan tanne tultiinkin, nakemaan erilaista kulttuuria.

DSCF6721.jpg

DSCF6723.jpg

large_DSCF6725.jpg

Muslimipitoisen alueen jalkeen saavuimme lopulta Jew Towniin, ohittaen lukuisia kauniita pienia kirkkoja ja kappeleita. Ensimmainen pysahdyskohteemme oli Mattancherry palace.

DSCF6724.jpg

4DSCF6732.jpg

DSCF6747.jpg

DSCF6755.jpg

DSCF6757.jpg

Palatsin kiertokaynnista ei voi paljon kertoa, muutama huone joihin oli sijoitettu 1900-luvun aikaisia erilaisia paivittaisia kayttoesineita. Eika itse palatsikaan ollut varsinaisesti palatsi vaan erittain isohko talo.

DSCF6763.jpg

large_8DSCF6764.jpg

7DSCF6765.jpg

Taman jalkeen suuntasimme kohti seuraavaa "pakollista" nahtavyytta eli synagogaa. Vain mina menin talla kertaa sisaan enka voi oikein paikkaa ylimainostaa, vaikkakin kasinmaalatut lattialaatat olivatkin upea yksityiskohta.

DSCF6778.jpg

DSCF6777.jpg

DSCF6770.jpg

Jatkoimme kavelya Jew Townin kaduilla ja vain ihailimme miten jotkut kadut olivat niin rauhallisia ja tyhjia joidenkin ollessa painvastoin kuin ruuhka-aikana.

Palasimme muutaman tunnin kuluttua takaisin huoneeseemme lepaamaan ja kylmaan suihkuun. Seitseman kuukautta kestaneen matkan aikana ilmeisesti Intiassa tulisi meistakin viimein puhtaita jatkuvan suihkujenottamisten saattelemana.

DSCF6775.jpg

DSCF6780.jpg

large_DSCF6761.jpg

Ja loppujen lopuksi paatimme paivittaa blogiamme. Olimmehan olleet Intiassa jo viikon, joten jonkinverran kerrottavaa on jo kertynyt. Huomenna suuntaamme Munnarin kaupunkiin ja TOIVOTTAV ASTI viileampaan ilmastoon. Tama lahes +40 astetta paivasta toiseen alkaa kayda huomattavan rankaksi. T-paidat ja vaatteet saa suorastaan vaantaa kuivaksi hiesta.

large_DSCF6779.jpg

Mutta reittimme vie meidat nyt ylemmille maille ja tutustumaan maineikkaaseen intialaisen teen viljelyyn.

Posted by elke-sami 05:39 Archived in India Tagged backpacking

Email this entryFacebookStumbleUponRedditDel.icio.usIloho

Table of contents

Be the first to comment on this entry.

This blog requires you to be a logged in member of Travellerspoint to place comments.

Enter your Travellerspoint login details below

( What's this? )

If you aren't a member of Travellerspoint yet, you can join for free.

Join Travellerspoint