A Travellerspoint blog

Hong Kong ja Macao

11. lokakuuta, 2009

Lahdimme siis aamulla aikasin Suzhousta, ja otimme express-bussin Hongqiao International Airportille eli ns. Kiinan kotimaan lentokentalle. Lentoaikataulu n. 2 tuntia ja oltiin Shenzenissa. Shenzenin lentokentalta nopein ja halvin tapa matkustaa oli suora bussi Hong Kongin keskustaan. Rajalla piti hypata bussista ulos kavella Kiinan ja Hong Kongin tullien lapi ja takaisin bussiin. Nyt ei mentykaan vihellellen tullista lapi. Elke paasi suoraan hymyjen kera tullista lapi, siis ULOS Kiinasta, mutta meikalaisen kohdalla se vaati 8 tullivirkailijaa ja mustavalkokopiota suomalaisesta ajokortista ennenkuin uskoivat etta tama sama herra hymyilee passissa ja luonnossa. Alan varmaan tulla jo vanhaksi, kun ei "babyface"-passikuva enaa kelpaa. Hong Kongin tullivirkailija tuskin vilkaisi kasvoja, leimasi passin ja welcome!

Nathan Road, Kowloon

DSCF3951.jpg

Bussi jatti meidat Hong Kongin kuuluisimmalle kadulle eli Nathan Roadille. Eli Hong Kong siis muodostuu lukuisista eri alueista, tunnetuimpina varmaan Kowloon ja Hong Kong Island - ja nailla kahdella aluella myos me vietimme 3 paivaa. Mutta siis...Nathan Road sijaitsee Kowloonissa ja samalla kadulla sijaitsi myos hotellimme, Park Guesthouse. Paikka sijaitsi ns. Chungking Mansion -nimisessa korttelihirviossa. Jokaikinen kerros oli ahdettu tayteen erilaisia budjettihotelleja ja hinta-laatusuhde oli meille kohdallaan. Loysimme hotellimme suhteellisen nopeasti - piti vain vaistella kaikki intialaiset, kiinalaiset ja pakistanilaiset helppoheikit, jotka tarjosivat omia majoitusvaihtoehtojaan ja huusivat meille etta kaikki hotellit ovat varattuja Chungking Mansionissa. Samapa tuo meille - olihan meilla huone varattuna. 15. kerros ja sielta loytyi sopiva koppero meille - ja painotan sanaa koppero. Huone oli kooltaan varmaan noin 7 m2 ja se sisalsi suihku/wc:n (n. 1m2). Yhteissuihkut saivat jaada vahaksi aikaa.

Mutta ei muutakuin tutustumaan Nathan Roadiin. Vetta tihrutti hiukan taivaalta, lampotila +28 astetta lamminta ja kosteusprosentti kuin viidakossa. No vihdoinkin ainakin oli lamminta!!. "Copywatch! Copybag!" -huudot kaikuivat joka kortteliin kulmalla ja siis IHAN JOKA korttelin kulmalla meidan hotellimme lahistolla. Intialaisia, kiinalaisia, pakistanilaisia, britteja, amerikkalaisia, afrikkalaisia ja tietysti me. Ihmiskirjo sisalsi kaiken. Neonvalo -taivaan/helvetin kirjava valomeri oli haikaiseva. Liikenne oli tulvillaan uusimpia autoja ja double decker -busseja (eli siis kaksikerroksisia busseja - varmaan perinto briteilta) ja kaikki ajoivat vasemmalla kaistalla. Oli vahan totuttelemista katsella vaaraan suuntaa ennenkuin ylitti kadun. Onneksi yksi intialainen helppoheikki sentaan tarjosi ensin kopiokelloa ja sen jalkeen peraan huutoa: "Watch out boss, car is coming!!". Pelasti silla kertaa meikalaisen. Mutta oli se uskomaton fiilis kavella siella kaikkien keskella, ei sita ensialkuun tajunnut (ei edes muutaman paivan paasta, etta oli manner-Kiina jaanyt taakse ja nyt oltiin paikassa, jossa kaikki lahestulkoon puhuivat englantia). Temple Street Night Market -kadulla piti viela piipahtaa tarkistamassa paikallinen halpistaso ennenkuin pistettiin paa tyynyyn.

12. lokakuuta, Hong Kong Island

Paatettiin lahtea tutustumaan vahan vehreammalle puolelle Hong Kongia. Metrolla lahden ali, kartta kateen ja kuvaamaan. Pilvenpiirtajia, taivaansilpojia, milla niita nyt kutsuisi...Aivan uskomattoman kauniita ja korkeita rakennuksia. Bank of China -torni, Central Plaza -torni, IFC2 -torni...kaikki 300-400 metria korkeita ja me siella maan pinnalla, rakennusten juurella. Kylla siina henkea haukkoi pitkaan.

DSCF3696.jpg

Mutta matka jatkui eteenpain, ja tarkoituksena vierailla elaintarhassa, Victoria's Peak -nakoalapaikalla, Hong Kong Park ja tietysti pohjoisranta. Elaintarha oli tulvillaan eri lintulajeja ja apinoita, ja kaikki naiden pilvenpiirtajien ja toimistorakennusten keskella. Viidakko betoniviidakon keskella.

DSCF3743.jpg

Matka jatkui kohti Victoria's Peakia. Nousua 552 metria ja oli olo aivan kuollut. Lampotila siis noin +29 astetta ja hengittaminen jo vaikeaa kosteudesta johtuen. Mutta hyvaa treenia se kylla oli. Huipulle paasisi myos raitiovaunulla ja kuulemma nousu on sen verran jyrkkaa etta rakennukset nayttavat kaatuvan paalle. Jalleen kerran budjettimatkaajat saastivat rahaa ja kavelivat. Nakyma oli aivan huikaiseva. Sielta naki seka Hong Kong Islandin etta Kowloonin puolelle. Ei enaa muistunut rankka nousu mieleen.

DSCF3737.jpg

DSCF3719.jpg

Takaisin alemmas ja Hong Kong Parkiin. Puistossa sijaitsi myos Aviary Museum eli useita eri lintulajeja, mutta talla kertaa papukaijiat ynna muut eivat lennelletkaan pikku hakeissaan vaan koko museo oli yksi iso hakki. Vierailijat ja linnut siis kaikki samassa hakissaan. Kaveltiin korkealle rakennetun "sillan" paalla ja parikymmenta metria alempana oli viidakko pullollaan mita erilaisempia lintulajeja, kaikki pitaen erilaista mekkalaa.

DSCF3709.jpg

Lintumuseosta jatkoimme alaspain kohti rantaa ja laiturialuetta. Ostimme lauttaliput Macaoon hintaan 120 Hong Kongin dollaria (11 euroa) per nuppi ja suuntasimme kohti SoHoa eli tata ns. parempaa asuinaluetta kohden. Alhaalta laiturialueelta kohti Victoria's Peakia oli rakennettu myos liukuportaat - Mid-levels Escalators kohosivat lahes laiturialueelta puolivaliin huippua. Aivan uskomaton keksinto! Aamukuudesta aamukymmeneen liukuportaat kavivat alaspain (koska ihmiset kayvat toissa) ja aamukymmenesta yota myoden ylospain. Ylospain paasi siis liukuportailla, mutta alaspain piti kavella. Ihan kiva kokemus kumminkin. Takaisin rantaan ja lautalla lahden yli takaisin Kowloonin puolelle. Nakyma Hong Kong Islandin puolelta oli kuin postikorteista (ja kaikkissa postikorteissa kuva Hong Kongista on otettu Kowloonin puolelta lahden yli Hong Kong Islandista). Oli aika surrealistinen olo, kun siella pyorittiin. Takaisin hotellille pain vain ja pieni lepo. Myohemmin illalla piipahdettiin viela uudestaan kuuluisimmalla night market -kadulla eli Temple Street Night Market. Kaikkea loytyi t-paidoista, kopiokelloista ja -laukuista mita ihmeellisimpiin leluihin. Hinnat olivat kylla kolminkertaiset verrattuna manner-Kiinan puolelle. Harkittiin jo etta pitaisikohan sita paastota kolmisen paivaa. Ilta vaihtui yoksi ja piti viela palata hotellille. Lansimaiset matkailijat ja asukit loistivat poissaolollaan, ja hotellimme edusta oli taynna afrikkalaisia, intialaisia ja pakistanilaisia. Ilolinnut kayskentelivat laheisissa porttikongeissa ja tuntui kuin olisi elokuvassa itse sisalla. Vartijoita kylla riitti hotellissamme eli sinansa ei tarvinnut pelata mitaan, mutta oli koko korttelialue vahan hamyinen.

DSCF3775.jpg

DSCF3805.jpg

DSCF3854.jpg

DSCF3842.jpg

13. lokakuuta, Kowloon

Kowloon Park, pari temppelia, Avenue of Stars ja Whampoa -ostoskeskus - siina suunnitelma taksi paivaksi. Kowloon Park oli jalleen viidakko viidakon keskella, vesiputouksia, -altaita, flamingoja, puutarhalabyrintti, urheilukeskus seka suunnaton sisa- ja ulkouima-allas -kompleksi oli ahdettu tanne. Paivasta naytti tulevat jalleen kuuma, joten harkitsimme jo pulahtamista veteen. Uimakeskus oli kuitenkin silla hetkella suljettu ja olisi pitanyt odottaa viela tunnin verran koska desinfioivat paikka. Tekevat sen aina neljan tunnin valein, joten luulisi paikan olevan puhdas. Kaupan kautta hotelliin, vaatteiden vaihto ja suunta merelle pain. Avenue of Stars (kolmanneksi suurin/pisin Hollywoodin ja Bollywoodin jalkeen) sisalsi kuuluisimpien kiinalaisten ja hong kongilaisten nayttelijoiden, ohjaajien ym. kadenjaljet seka tietysti nimikkotahdet. Bruce Lee oli ainoa jolle oli myonnetty oma patsas - myonnettakoon se Brucen kohdalla.

DSCF3866.jpg

DSCF3917.jpg

Paiva oli kaunis kuin morsian ja nakymat Hong Kong Islandille olivat upeat. Kasittamaton kaupunki. Ensimmainen kaupunki matkamme aikana joka oli upea seka illalla etta paivalla. Suuntasimme Whampoa -ostoskeskushelvettiin vain siita syysta, etta rakennus oli risteilylaivannakoinen ja-kokoinen. Kiva kokemus ja raitista ilmaa tuli jalleen tarpeeksi haukattua. Paluu Avenue of Starsille, Space Museum ja Clock Tower olivat viela reitilla ennenkuin suuntasimme kohti Tsim Sha Tsuin waterfront laiturialueelle katsastamaan auringonlaskua. Ei sita sanoin voi kuvailla. Aurinko painui siis toiselle puolelle maailmaa ja me huokailimme valomeren peraan vastarannalle. Ensimmaista kertaa kuulimme myos suomea puhuttavan, kun kaksi suomalaista keski-ikaista miesta keskustelivat nakymasta ja muistelivat kun jotain pikkulahtea ruopattiin koti-Suomessa. Viela The Peninsula -hotellin edustalle tarkistamaan nakyisiko sita leffatahtia tai muita kuuluisuuksia, mutta eivat tainneet paljon hotellin edustalla pyoria. Hotelliin ja viela viimeinen pyrahdys kohti Mong Kokin Night Marketia. Sielta loytyi kuulemma ihan mita tahan, oli Ladies Market, Goldfish Market, Jewellery Market. Samaa tavaraa mita Templestakin loytyi mutta viela vahan enemman loytyi ihmisia. Maailman tiheimmin asuttu asuinalue sisalsi noin 500 000 asukasta.

DSCF3926.jpg

DSCF3939.jpg

DSCF3991.jpg

DSCF4006.jpg

14. lokakuuta

Jatamme haikeat hyvastit Hong Kongille ja lupaamme pyhasti viela palata kaupunkiiin. Niin paljon jai nakematta, ja silti niin paljon naimme. Aivan uskomattoman upea kaupunki/saarialue. Matka Macaoon kesti 1 tunnin ja Cotai -pikalauttamme vei meidat kohtuullisen tasaisesti perille. Ruotsinlaivoilla on joskus koettu pahempiakin merenkaynteja. Saavuimme Taipan saarelle, jossa myos sijaitsi lentokentta jolta lahtisimme Bangkokiin seka tarkeimpana, hotellimme. Bussilla ensin The Venetian -hotellikasinolle josta otimme taksin omaan hotelliimme. Vihdoinkin vahan luksusta!! Ja pitihan siita viela vahan enemman maksaa kuin normaalista, mutta siis hei! - viimeiset paivat Kiinassa ja viela Macaolla, niin so what!

DSCF4027.jpg

Taipa ja Coloane, Taipa

Suihkun jalkeen suuntaamme bussilla kohti etelaista saarenkolkkaa jossa sijaitsee Coloane Village. Kyla on pullollaan entisen siirtomaaisannan Portugalin jattamia taloja ja kadunnimia. Suuntaamme myos kenties kuuluisimpaan leipomoon mita Taipa -saarella on eli Lord Stow's Bakeryyn. Pakko saada maistaa natas -herkkua!!! Eli tuo ns. egg tart -herkku suorastaan suli suussa. Kyla oli mita viehattavin ja turistien poissaolo vain paransi iltaa. Ei liikenteen melua, ei turisteja. Vain kaunis pikku kyla meren rannalla. Mutta muutakin oli viela koettava joten oli palattava Taipa Cityyn. Bussilla keskustaan ja sielta kavelymatka viela Taipa Old Villageen ennenkuin suuntasimme kohti kasinoja.

DSCF4052.jpg

DSCF4058.jpg

Kasinoja ja hotelleja oli joka korttelissa ja vain muistikuvat Las Vegasin Strip -kadusta pystyy kuvailemaan sita loistoa ja valojen ilotulitusta mita naimme. Ja kaiken taman keskella oli kasinoista varmaan kuuluisin eli Venetian. Tama kasinotaivas on muistaakseni maailman suurin, lyoden jopa Las Vegasin kasinot rahatulvallaan. Sen ymparille on rakennettu yksityiskohtainen kopio Venetsian St. Marks Squaresta, kanaaleineen ja siltoineen paivineen ja hotelli taman kaiken keskella kohosi majesteettisen yksinaisena kohti taivasta. Ei tietoakaan neonvaloista tai valomeresta, joilla muut hotellikasinot olivat ulkoseinansa tayttaneet. The Venetian on myos Macaon suurin hotelli sisaltaen lahes 3000 huonetta. Sisaan oli paastava!!! Kasinoalueella ei saanut kuvata, mutta tunnelma oli kuin (jalleen kerran) olisi elokuvassa itse sisalla. Ensimmainen kokemus suuremman luokan kasinosta ei jattanyt kylmaksi. Juotavat olivat ilmaisia, alkoholia sai jos pelasi, joten pakkohan sita oli muutama euro hassata ilmaisten drinkkien takia. Kaiken kaikkiaan taisimme havita 2 euroa koko illan aikana, mutta tuo kokemus jonka sina iltana sai, ei todellakaan jattanyt kylmaksi. Harvemmin keskiviikkoiltaisin sita istuu maailman suurimmassa kasinossa pelaamassa ja juomassa.

DSCF4133.jpg

DSCF4377.jpg

DSCF4201.jpg

DSCF4202.jpg

15. lokakuuta, Old Town, Macao

Tanaan siis piti tutusta varsinaisen Macaon puolelle. Bussilla toiselle saarelle, kartta kateen ja menoksi. Kaikki kadut olivat portugalinkielelle seka kiinan kielella. Harvinainen kielten sekoitus, mutta talot olivat aivat upeita. Jos kiinalaiset ihmiset poistettaisiin katukuvasta, voisi vannoa etta olisimme Portugalissa. Vihreita, keltaisia, vaaleanpunaisia taloja oli joka puolella ja ne olivat erittain upeasti seka sailyneet etta restauroitu. Me molemmat olemme ihastuneet Macaoon ja yhdistelma Hong Kong/Macao on todella lyomaton. Niin erilaisia ja niin kauniita omalla tavallaan.

DSCF4250.jpg

DSCF4269.jpg

DSCF4271.jpg

DSCF4274.jpg

DSCF4331.jpg

DSCF4144.jpg

DSCF4166.jpg

Illalla tarkistamme viela uudestaan The Venetian -kasinon, eika sita voi muuta kuin ihailla. Hong Kong ja Macao jattivat pysyvan jaljen meihin molempiin, ja olemme tosiaan paattaneet palata saarille jonakin paivana. Liian paljon jai viela nahtavaa.

DSCF4180.jpg

DSCF4234.jpg

Koko tama reilu 6 viikon matkustaminen Kiinassa on muuttanut ainakin minun ajatusmaailmaani ja -kuvaani Kiinasta ja kiinalaisista. He ovat todella ystavallisia, kiltteja, hymyilevia ja rankasti tyoskentelvia ihmisia, jotka auttavat vain jos pystyvat. Mutta valitettavan pieni osa puhuu tarpeeksi englantia auttaakseen, josta syysta he tyrmaavat sinut suoralta kadelta ja vaikuttavat jopa tylyilta. Ehka he hapeavat sita etteivat pysty sinua auttamaan. Samaten paikallinen tapa sylkea joka paikkaan, bussissa, junassa, kadulla on vahan omituinen. Hong Kongissa ja Macaolla sentaan sylkivat roskikseen! Maailman vaippaongelmaan ratkaisu loytyy kylla Kiinasta. Lapsilla on jaloissaan housut, joissa pyllyn kohdalle on saksilla tehty aukko, niin ei tarvitse housuja laskea kun vanhemmat vievat lapsen sivukujalle pissalle tai kakalle.

Matkustimme junalla, bussilla, lentokoneella, taksilla, bambulautalla, pikalautalla ja tuk-tukilla tuhansia kilometreja ja tunteja, ja nyt voin todeta etta hetkeakaan en vaihtaisi pois. En vaikka joutuisin kaiken sen tekemaan uudestaan, jopa sen ainoan kerran kun junamme myohastyi 12 tuntia ja vietimme yon Chengdun juna-asemalla ja herasin aamuyosta paikalliseen alkuasukkaan lorottaessa odotushuoneen penkkien valiin. Ei varmaan kerennyt vessaan asti pidattamaan. Tapasimme lukemattomia kanssamatkailijoita, joista kehkeytyi uusia ystavyyksia - laheisia ja kaukaisia. Ihmisia Belgiasta aina Australiaan ja Uuteen-Seelantiin saakka ja kaikkea silta valilta.

Kiina jaa taaksemme, mutta ei lopullisesti. Meihin maa on tehnyt niin suuren vaikutuksen etta varmasti palaamme viela tanne jonain paivana. Niin kaunis maa taynna ystavallisia ihmisia, upeita kaupunkeja ja kasittamaton maara erilaisia ihmisia ja tarinoita heidan elamastaan.

DSCF3942.jpg

Seuraavat kohteemme on Thaimaa, Laos ja Kambodia. Talla akselilla vietamme ainakin 3 kuukautta, joten eikohan sieltakin loydy jotain kerrottavaa. Hyvaa viikonloppua kaikille!!!

Posted by elke-sami 21:54 Archived in China Tagged backpacking

Email this entryFacebookStumbleUponRedditDel.icio.usIloho

Table of contents

Be the first to comment on this entry.

This blog requires you to be a logged in member of Travellerspoint to place comments.

Enter your Travellerspoint login details below

( What's this? )

If you aren't a member of Travellerspoint yet, you can join for free.

Join Travellerspoint